Dynaaminen tiedostamaton on ilmiö, jossa eri psyykkisen toiminnan sisällöt, impulssit ja tunteet eivät pääse tietoisuuteen, koska niiden tiedostaminen aiheuttaisi tuskallisten tunteiden: ahdistuksen, masennuksen tai sisäisen kuoleman tunteen kokemista. Tärkeänä syynä ahdistuksen syntymiseen Freud näki näiden sisältöjen ristiriidan moraalisten ja eettisten periaatteiden kanssa. Freudin varhaisemmissa teorioissa torjunta oli keskeinen mekanismi, joka piti nämä sisällöt tiedostamattomina. Freud piti itse dynaamisen tiedostamattoman löytämistä tärkeimpänä antinaan ihmisen mielen ymmärtämiseksi. Jokaisella meistä on dynaaminen tiedostamaton, dynaaminen tiedostamaton liittyy psyykkisten häiriöiden syntyyn, mutta ei ole merkki ongelmista. Päättämällä olevansa rehellinen itselleen ei dynaamiseen tiedostamattomaan voi tunkeutua. Oman dynaamisen tiedostamattoman sisältöihin pääsee käsiksi psykoanalyysin tai psykoanalyyttisen terapian kautta, tai tunnepitoiset elämänkokemukset voivat paljastaa itsestään piirteitä, jotka ennen olivat itselleen tiedostamattomia. Katso myös Psykoanalyytikon ammatin ristiriitaisia vaatimuksia

Dynaaminen tiedostamaton myös vääristää tietoisuuden sisältöjä. Vääristävä vaikutus tulee selkeästi esille tiedostamattomien defenssien, eli minän puolustuskeinojen yhteydessä. Nämä defenssit ovat ihmisen tiedostamattomia menetelmiä, joilla suojaudutaan voimakkaita negatiivisia tunnekokemuksia vastaan.

Dynaaminen tiedostamaton on ristiriidassa sen kokemuksen kanssa, joka meillä on jokapäiväisen kokemuksen perusteella syntynyt mielemme toiminnasta. Emme me kavahda ajatuksissamme pelottavia tai epämiellyttäviä ajatuksia. Ja toiminnassamme tahdon avulla toteutamme erilaisia, hyvinkin pelottavia tekoja, kuten julkisia esiintymisiä esiintymispelosta huolimatta. Pelko ei muuta logiikan päättelysääntöjä eikä tuntemiamme tosiasioita. Pystymme tekemään loogisia päätelmiä, jotka lisäävät ahdistustamme. Ajatuksemme kulkevat minne tahdomme ja päätämme tai joissain tapauksissa suorastaan pakotamme ajatuksemme kulkemaan tiettyyn suuntaan. Hyvin harvoin pelko kasvaa niin suureksi, että tietoinen ajattelumme alkaa katkeilla tai estyy kokonaan.

Negatiivisena koettujen tunteiden ohjaava ja vääristävä vaikutus ei tapahdukaan tietoisen ajattelun sisällä. Tunteet kuitenkin vaikuttavat suoraan psyykkisen toiminnan suuntautumiseen ja muotoutumiseen tietoisen ajattelun ulkopuolisella psyykkisen toiminnan alueella. Tällä alueella tunteet ohjaavat psyykkistä toimintaa samalla tavoin suoraan, kuin ne ohjaavat eläinten käyttäytymistä suoraan. Eläin ei yksinkertaisesti liiku siihen suuntaan, jossa se kokee pelottavan vaaran uhkaavan, vaan liikkuu vaarasta poispäin. Samanlainen mekanismi hallitsee ihmisen tietoisen ajattelun ulkopuolista psyykkisen toiminnan tasoa. Jos toiminta nostaa pelon tasoa, toiminta suuntautuu pois pelkoa lisäävistä kohteista. Yksi dynaamisen tiedostamattoman ilmenemismuoto on kykenemättömyys muistaa epämiellyttäviä ja traumaattisia tapahtumia, jotka ovat synnyttäneet selittämättömiä psyykkisiä oireita. Omaa toimintaa jälkikäteen käsiteltäessä ja selviteltäessä osaa toiminnan psyykkisestä sisällöstä ei saada tietoisen ajattelun tarkastelun kohteeksi. Tämä selittyy sillä, että muistaminen on aktiivinen prosessi, jossa muistikuvan muodostamiseen osallistuu tietoisen ajattelun ulkopuolisia prosesseja - ja näihin psyykkisiin prosesseihin pelko pääsee ohjaavasti vaikuttamaan ja pysäyttämään ne. Kun muistikuva on rakentumassa pienistä yksityiskohdista kirkkaammaksi ja kokonaiseksi kuvaksi, heräävä pelko murentaa tämän prosessin, pelko ohjaa muistikuvien etsimistä "älä mene sinne - siellä on vaarallista". Näitä tietoisen ajattelun kontrollin ulkopuolisia tapahtumia emme voi tahtomme avulla ohjailla - niitä ohjaavat tunteet ja tarpeet samalla tavoin kuin eläinten käyttäytymistä.

Toiminnan aikana ihminen ei tiedosta toimintansa koko sisältöä, esimerkiksi käyttäytymisen seksuaalista tai aggressiivista sisältöä, tai Dynaaminen tiedostamaton vaikuttaa muistin lisäksi vääristävällä tavalla tietoisen ajattelumme sisältöön. Varsinaisesti tunne ei vaikuta loogiseen ajatteluun ja tietoisen ajattelun rakenteeseen, mutta silti epämiellyttävien tunteiden välttäminen määrittää tietoisen ajattelun sisältöä. Tämä on mahdollista siksi, että tietoinen ajattelu ei synny tyhjiössä itsestään, vaan tietoisella ajattelullakin on jokin alku - ja tämä alkukohta syntyy toisella psyykkisen toiminnan tasolla, tietoisen ajattelun ulkopuolisten psyykkisten tapahtumien tuloksena. Kun tietoinen ajattelu on päässyt alkuun, se noudattaa logiikan lainalaisuuksia ja omia sääntöjään, eivätkä tunteet sitä ohjaile.

Tietoinen ajattelu suorittaa koko ajan jotain tehtävää (aufgabe), se vastaa johonkin kysymykseen tai selvittää jotain ongelmaa, mutta mihin kysymykseen se vastaa, mitä ongelmaa se selittää valikoituu ennen ajattelun alkamista ja kysymys, tehtävä tai ongelma syntyy toisella psyykkisen toiminnan tasolla. Ja tähän valikoitumiseen tunteet ja etenkin epämiellyttävien tunteiden karttaminen vaikuttaa. Tämän takia jäljempänä tällä sivustolla käsitellään niin tarkkaan valikoitumista ja skeemoja valikoivina tekijöinä. Valikoivuus on se tekijä, joka on dynaamisen tiedostamattoman ilmiöiden taustalla, joka selittää sen usein mystisiltä tuntuvat vaikutukset.