Kieltäminen

Yksinkertaisimmillaan kieltäminen tarkoittaa, että epämiellyttävän ulkoisen asian olemassaolo kiistetään. Uhkaa ei ole olemassa. Siitä ei ole tapahtunut asia ei ole niin. Kieltäminen on kuin ummistaisi silmänsä uhan edessä Kieltäminen on hyvin yleinen puolustuskeino pienillä lapsilla. mielikuvissaan lapset kieltävät oman heikkoutensa ja ovat vahvoja. Oman pienuutensa ja ovat suuria.

Meillä aikuisilla on myös omat mielikuvamme ja päiväunemme. niissä me myös kiellämme arjen ikävät tosiasiat. mutta aikuisina meidän täyttyy osata erottaa fantasia tarkasti todellisuudesta. Kieltäminen on hyvin yleinen defenssi arkielämässä, mutta jos aikuinen ihminen käyttää massiivisesti kieltämistä puolustuskeinona johtaa se vakaviin mielenterveyden ongelmiin. Koska kieltäminen kohdistuu ulkoisiin vaaran merkkeihin, kieltämistä runsaasti puolustuskeinona käyttävä toimi kuin ylioptimistisessa tilassa. Hän on sokea epäonnistumisesta varoittaville merkeille. Kieltäminen puolustuskeinona liittyykin usein maniaan tai hypomaniaan.

Joskus kieltäminen kohdistuu vakavan sairauden oireisiin, esimerkiksi kasvavaa kyhmyä ei havaita mahdollisena syöpänä ja hakeuduta tutkimuksiin. Erityisesti lääkäreillä itsellään on taipumusta tällaiseen kieltämiseen omien sairauksiensa oireiden kohdalla. Sama kieltämistaipumus lääkäreillä kohdistuu myös läheisiin ihmisiin ja tämän osittain myös tämän "sokeuden" takia lääkäreitä kehotetaankin välttämään ystävien ja perheenjäsenten hoitamista. Oman alkoholismin ja alkoholiriippuvuuden kieltäminen on tunnetusti yleinen ilmiö.

Kieltämisen ja torjunnan ero