- Tiedostamaton ilman mystiikkaa|
Ajatellaan tilanne, jossa olet lähdössä autolla pitkälle kesälomamatkalle ulkomaille. Olet pakannut kaiken valmiiksi, odotukset ovat korkealla ja lähdet ajamaan. Kuitenkin jonkin matkaa ajettuasi sinut valtaa äkkiä huono olo, koet itsesi tuskaiseksi ja pelkäät kuolevasi. Sinun on pakko kääntyä takaisin ja vasta kodin seinien sisäpuolella olosi helpottaa. Sinuun on iskenyt paniikkihäiriö. Loppuloman joudut viettämään tiiviisti kotona, ja tästä lähin joudut aina pelkäämään ja arvuuttelemaan milloin seuraava paniikkikohtaus iskee. Ongelmallista tässä tunne-elämän häiriössä on se, että et tiedä mistä se johtuu, tunteet näyttävät elävän omaa pinnan alaista elämäänsä, jotka ennalta arvaamatta tulevat esille invalidisoivina oireina. Jos paniikkihäiriöstä haluaa parantua, on yksi vaihtoehto psykoterapia, jossa yritetään selvittää mistä paniikinomaiset ahdistuskohtaukset johtuvat. Tämä ei kuitenkaan ole nopeaa ja helppoa. Sigmund Freud löysi aikanaan esteen, torjunnan, joka haittasi erilaisten oireiden syiden selvittelyä. Torjunta liittyy Freudin dynaamisen tiedostamattoman teoriaan - eli osa asioista pyrkii sitkeästi pysymään tiedostamattomina sen takia, että niiden tiedostaminen aiheuttaisi ahdistuksen ja tuskan lisääntymistä yksilöllä. Dynaaminen tiedostamaton tulee esille ihmisen käyttäytymisessä myös siten, että minän puolustuskeinot, eli defenssit vähentäessään ahdistusta vääristävät tietoisuuden sisällön. Dynaaminen tiedostamaton ei kuitenkaan ole ainoa muoto tiedostamattomasta psyykkisestä toiminnasta. On myös tiedostamattomia psyykkisiä ilmiöitä, jotka ovat tiedostamattomia tunteiden vaikutuksesta. Käytännössä normaalissa toiminnassa psyykessämme tapahtuu valtava määrä erilaisia pienempiä ja suurempia tapahtumia ja emme yksinkertaisesti voi olla tietoisia näistä kaikista tapahtumista joka hetki. Tietoisuutemme valokeilan sisältö on rajallinen, ja näin ollen valtaosa psyykkisistä prosesseista tapahtuu tämän valokeilan ulkopuolella. Yksi syy jonkin psyykkisen tapahtuman häviämiseen tietoisuudesta on siinä, että toiminnan toistuessa se sisäistyy ja lyhenee, "automatisoituu", ja katoaa tietoisuuden sisällöstä. Tällaisen rakenteellisen tiedostamattoman olemassaolo on tunnettava jos aikoo syvällisemmin ymmärtää myös dynaamista tiedostamatonta.
Tietoisuutta ja tiedostamatonta käsiteltäessä tulee olla tarkka mitä tietoisuudella kulloinkin tarkoitetaan. Tietoisuus ja tiedostamaton voidaan määritellään eri tavoin riippuen katsantokannasta. Näitä kysymyksiä selvitetään lyhyesti omalla sivulla. On myös hyvä lyhyesti mallintaa tietoinen ajattelu, ja erottaa se psyykkisistä toiminnoista jotka eivät ole tietoista ajattelua. Freudin luodessaan teoriaansa, tietoisen ajattelun synty oli mysteeri. nykyisen sen mallintaminen ei tuota vaikeuksia. Tietoisen ajattelun ja tiedostamattoman psyykkisen toiminnan suhde on yksi solmukohta: |
| Tietoinen ajattelu noudattaa itsenäisesti omia lakejaan, tunteet tai tiedostamattomat psyykkiset ilmiöt eivät riko näitä lakeja eivätkä aiheuta esimerkiksi loogisia virheitä. Tiedostamattomat ilmiöt ja tunteet vaikuttavat kuitenkin siihen, mikä valikoituu tietoisuuden sisällöksi, eli mitä tehtävää tai kysymystä tietoinen ajattelu alkaa selvittää. |
| Valikoitumisen selittää hyvin skeeman toiminta. Siksi skeeman käsitettä ja skeeman valikoivaa vaikutusta yritetään havainnollistaa monella sivulla. Samalla ei voida olla puuttumatta psyykkisen toiminnan kaksijakoisuuteen, eli siihen miten psyykkinen toiminta jakautuu tietoisen ajattelun tasolle ja skeemojen tasolle. Tämä sama jaottelu kietoutuu myös siihen, että tunteet toimivat ja heräävät nimenomaan skeemojen tasolla, eli samalla käsitellään tietoisen ajattelun ja tunteiden välistä ongelmatiikkaa. Näiden aiheiden käsittely ei ole valaisevaa vain psykologiasta kiinnostuneelle, vaan hyödyttää myös taiteellisen kokemuksen ymmärtämistä. |
>>>Seuraava Tiedostamattoman erilaisia määritelmiä