Katso myös spekulatiivisempi esitys Voisiko se olla näin yksinkertaista

Seuraava mahdollisimman tiivis esitys tietoisesta ajattelusta on lainattu D.N. Uznadzelta Uznadzen jako ei vastaa Freudin jakoa tietoiseen ja tiedostamattomaan. Uznadze erottaa psyykkisessä toiminnassa kaksi tasoa: impulsiiviseen tasoon ja tietoisen ajattelun tasoon. Eläimille on tyypillinen vain impulsiivinen taso, kun taas ihmisellä impulsiivisen tason lisäksi vaikuttaa omana systeeminään tietoinen ajattelu.

1. Mielikuva: Jos olet menossa kotikaupungissasi johonkin paikkaan, niin luot mielikuvissasi reitin, eräänlaisen sisäisen kartan, jonka avulla suunnistat tuohon paikkaan. Koska eläimet myös suunnistavat luonnossa yhtä joustavasti kuin ihmiset, voidaan myös niillä olettaa olevan jonkinlainen mielikuva maastosta ja mahdollisesta reitistä.

2. Sisäinen puhe: Tarkkaillessasi omaa ajatteluasi huomaat, että siihen aina liittyy sisäinen puhe. Kun sisäisellä puhella sanotaan jokin sana, herää sanaa vastaava mielikuva. Jos sisäinen puhe estyy (esimerkiksi mantran toistaminen mietiskelyssä), myös ajattelu estyy. Sisäisellä puheella on se tärkeä ominaisuus, että sillä voidaan ohjata mielikuvia. Sensijaan eläin, jolta puhe puuttuu, ei pysty ohjaamaan sisäisesti mielikuviaan. Eläimen mielikuvat syntyvät aina reaktiona ulkomaailmaan ja näin sen psyykkinen toiminta on täysin ulkoisen tilanteen orja. Eläimen mielikuvat eivät toistu, vaan ne ovat osa jatkuvaa katkeamatonta ulkoisten tapahtumien virtaa. Ihminen se sijaan voi toistaa saman mielikuvan vaikka satoja kertoja. Ihmisten mielikuvien ei tarvitse olla sidoksissa senhetkiseen tarvetilaan ja ulkoiseen todellisuuteen, vaan hän voi toistaa mielikuvia vuosien takaa, mielikuvia jotka eivät liity nykyiseen olinpaikkaan, ja mielikuvia, jotka eivät liity elimistön tarvetilaan.

3. Objektivaatio: Uznadzen mukaan ulkoinen toimintamme kulkee jatkuvana sarjana tapahtumia ilman tietoisen ajattelun väliintuloa siihen asti, kunnes toimintojemme sarjan katkaisee jokin este. Tällöin toiminta pysähtyy, ja tietoinen ajattelu alkaa sisäisen puheen ohjaamana tarkastella pysähdyksen aiheuttanutta ongelmaa. Kun tietoinen ajattelu astuu kuvaan tapahtuu objektivaatio, eli maailma koetaan ulkoisena kohteena, objektina ja oma itse koetaan subjektina (subjektivaatio). Ulkoisen maailman objektina kokemisen mahdollistaa se, että ulkoinen maailma voidaan toistaa mielikuvina, jolloin se koetaan pysyvänä ja subjektista erillisenä. Objektivaatio on tyypillistä vain ihmiselle, eläimen psyykkinen toiminta pysyy impulsiivisella tasolla, kiinteänä osana tapahtumien katkeamatonta virtaa.

4. Tahdonalainen mielikuvitus, muisti, havainnointi: Kun mielikuvaa ulkoiseksi koetusta maailmasta voidaan sisäisen puheen avulla ohjata ja toistaa on käytössä ja ajattelun alkeelliset välineet. Älykkyystesteissä on usein osioina tehtäviä jotka ovat puhdasta mielikuvilla operointia - esimerkiksi jos hammasratasryhmässä ratas A pyörii myötäpäivään niin mihin suuntaan pyörii ratas D. Lapsilla tehdyt kehitystutkimukset ovat osoittaneet, että älykkyytemme monimutkaisemmat ominaisuudet, kuten looginen päättely ja matemaattinen lahjakkuus kehittyvät asteittain yksinkertaisista ja konkreettisista psyykkisistä operaatioista. Oleellista tietoiselle ajattelulle on kuitenkin se, että se on itsenäistä suhteessa ulkoiseen tilanteeseen, se ohjaa itseään eli se on kuten sanotaan - tahdonalaista. Samalla tavoin ihmisen tahdonalaisen muistin toiminta irtoaa ulkoisen tilanteen alaisuudesta. Eläimelläkin on muisti, mutta sen muistikuvien tai muistimateriaalin laukaisijana toimii ulkoinen tilanne. Esimerkiksi eläimen kulkiessa tuttua reittiä reitin piirteet laukaisevat odottavia mielikuvia reitin jatkosta. Mutta ihmisen muisti ei ole rajattu ulkoiseen tilanteeseen, vaan kuten tunnettua aikaan ja paikkaan sitoutumatta kertaa mielikuvia sieltä mistä haluamme. Haemme tietoa muististamme myös abstraktien rakenteiden perusteella - muistimme toiminta on välillä hyvinkin erikoistunutta. Emme kuitenkaan ole kadottaneet sitä muistin toimintatapaa joka toimii eläimillä, oma muistimme toimii hyvin paljon eläinten muistin lailla kun on kyse tunnesisältöjen siirtymisestä menneisyydestä uusiin tilanteisiin. Myös ulkoisen maailman havaitseminen muuttuu, katseemme kohdistaminen ja piirteiden poiminen ulkomaailmasta liittyy kiinteästi ajatuksiimme, ajatukset määräävät katseemme kiintopisteet.

5. Tahto: Ratkaistuaan ongelmatilanteen ajattelun avulla ihminen luo uuden suunnitelman toiminnalleen. Tämä uusi tietoinen suunnitelma muutetaan käytännön toiminnaksi tahdon avulla. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu helposti, sillä tietoinen ajattelu on suhteellisen irrallaan toimintaa motivoivista tekijöistä, kuten tunteista. Tunteet ja tarpeet heräävät impulsiivisella tasolla.