IHMISEN AJATTELUN KEHITTYMINEN - Voisiko se olla näin yksinkertaista?

Eläimen liikkuessa ympäristössään sen näkökentän peittävät välillä erilaiset esteet, mäet, pensaat, metsiköt, ym. Säilyykö eläimellä tällaisessa tapauksessa mielikuva näköesteen takaisesta näkymästä? Jos säilyy, niin eläimellä voidaan katsoa olevan mielikuvia.

Jos eläimellä on mielikuvia, niin on hyvin mahdollista, että se käyttää niitä esimerkiksi "suunnitellessaan" liikkumista eli reittejä valitessaan.

Ihmistä on pidetty älykkäänä eläimenä: Kuinka paljon älykkyys on itse asiassa toiminnan suunnittelua mielikuvien avulla - kuten esimerkiksi älykkyystesteissä, joissa usein testataan ihmisen kykyä työskennellä mielikuvien avulla.

Tässä älykkyystehtävässä on pääteltävä kumpi kuvio vasemmalla sopii oikealla olevaan kuvioon niin, että muodostuu neliö.

Eläimillä on kuitenkin se ongelma mielikuvien käytössä, että niiltä puuttuu kontrolliyksikkö, jolla mielikuvia voidaan säädellä ja ohjata. Eli niiltä puuttuu kyky tahdonalaisesti kelata mielikuvia edes takaisin.

Ihminen

Eläin

Entä looginen ajattelu?

Jos on mahdollista suunnitella käyttäytymistään mielikuvia mielessään pyörittelemällä, ei tästä ole pitkä matka varsinaisen loogisen ajattelun syntyyn.

Tyypillinen looginen päätelmä on jos A<B ja B<C niin A<C. Tällaisen loogisen säännön sisäistyminen voidaan selittää sillä, että kun konkreettisesti mielikuvien avulla vertailu tehdään tarpeeksi monta kertaa vertailun mekanismi automatisoituu, lyhenee ja sisäistyy.

Loogisen ajattelun synnylle on nimenomaan välttämätöntä, että lukuisia eri mielikuvia pyöritetään mielessä, pikkuhiljaa hyvin konkreettisista mielikuvista kehittyy abstraktit päättelysäännöt. Esimerkiksi klassinen looginen esimerkki: Kaikki kaljut ovat miehiä, mutta kaikki miehet eivät ole kaljuja. Ehkä samanlaisen loogisen päätelmän on tehnyt jo varhainen alkuihminen käydessään mielessään läpi kaikki eri juomapaikat ja tullessaan johtopäätökseen: Kaikki krokotiilit ovat siellä, missä on vettä, mutta kaikkialla missä on vettä ei ole krokotiileja.

Toimiiko sisäinen puhe mielikuvia kontrollivana systeeminä?

Mikä on sitten se tekijä, joka ihmisellä mahdollistaa mielikuvien käytön ja tahdonalaisen ohjailun. Yksi ehdotus on ollut, että kieli toimisi välineenä, joka mahdollistaisi mielikuvien ohjailun ja samalla ylipäänsä ajattelun. Kuten kokemuksesta tiedämme, on sisäinen puhe se tekijä, joka toimii kontrolloivana välineenä. Ajatuksemme tuntuvat ohjautuvan sisäisen puheen avulla. Entä jos sisäinen puhe estetään.

Meditaatiossa käytetään mantraa eli yhtä sanaa jota toistetaan mielessä. Yhden sanan toistaminen estää sisäisen puheen ja siten ajatusten ohjautumisen sisäisen puheen avulla. Tämä aiheuttaa mielen tyhjentymisen ja moninaisia muita psyykkisen ja fyysisen tilan muutoksia. Tämä antaisi viitteitä siitä, että nimenomaan sisäinen puhe olisi se tekijä, joka toimisi kontrolli-yksikkönä mielikuvien ohjailussa.

Ratkaiseva todistus sisäisen puheen mielikuvia ja ajattelua ohjaavasta vaikutuksesta saataisiin ihmisryhmästä, joka ei käyttäisi kieltä ollenkaan. Nykyisin kaikille kuulovammaisille opetetaan viittomakieltä, joten hekin käyttävät kieltä, sisäistä viittomakielistä puhetta. Viime vuosisadan alkupuolella kuitenkin osa kuuroista jätettiin ilman viittomakielen opetusta - heillä ei siis ollut mitään kieltä käytössä - pystyivätkö he ajatteluun?

Tiedostamaton.net Etusivu