Liikennepsykologit ovat tutkineet sitä pelkoa, joka syntyy ajettaessa autoa suurella nopeudella. Autoa ajettaessa syntyy aina välillä uhkaavia tilanteita, joissa kuljettaja tuntee menettävänsä tilanteen hallinnan. Tällaiset "vähältä-piti-tilanteet" pelästyttävät kuljettajaa, ja aiheuttavat toistuessaan ajonopeuksien laskemisen. Pelko toimii siis tekijänä, joka hillitsee ajajan käyttäytymistä. Se estää ylisuurien nopeuksien käyttöä, vaikka kuljettajalla olisikin kiire tai hän nauttisi kovaa ajamisesta. Alkoholin vaarallisuus liikenteessä perustuu suurimmaksi osaksi siihen, että alkoholi rauhoittavana aineena vähentää pelkoa ja näin lisää riskinottoa.

Vastaavalla tavalla kuin ajonopeutta vähentää pelko riskinottoa sosiaalisissa tilanteissa. Pelko siitä, että käyttäytyy sopimattomasti tai loukkaa muita käytöksellään ja saa osakseen arvostelua ja paheksuntaa hillitsee käyttäytymistä. Mitä aggressiivisemmin käyttäytyy, eli mitä enemmän ottaa puheenvuoroja ja tavoittelee johtavaa ja hallitsevaa asemaa, mitä enemmän vaatii muita kuuntelemaan omia mielipiteitään sitä varmemmin saa muilta vastarintaa ja aggressiivista palautetta. Jos taas herkästi kuuntelee ja tunnustelee toisten mielipiteitä, tulee kyllä varmemmin hyväksytyksi, mutta omat näkemykset jäävät huomiotta. Sosiaalisissa tilanteissa täytyy siis seurata toisten reaktioita, ja reagoida niihin. "Vähältä piti tilanteet" aiheuttavat pieniä pelkoreaktioita, jotka muuttavat käyttäytymisen suuntaa pois aggressiivisemmasta ja vaativammasta käyttäytymisestä herkempään ja sopeutuvampaan suuntaan. Tämä säätely tapahtuu automaattisesti, ilman että tietoisesti kiinnitämme siihen huomiota. Tunteemme heijastuvat tietoisuudessa lähinnä vain silloin, jos tunnereaktiot ovat tilanteessa tavanomaista voimakkaampia.

Tunteet, kuten pelko, muuttavat toimintamme suuntaa meidän sitä aina huomaamatta. Tämä toiminnan suunnanmuutos tapahtuu impulsiivisella tasolla.

Freudin dynaamisen tiedostamattoman käsite ei periaatteessa poikkea tästä mallista. Samalla tavoin kuin käyttäytymisen suunta muuttuu autoilijan vähentäessä nopeutta kokiessaan tilanteen vaaralliseksi, muuttuu käyttäytymisen suunta myös ihmisellä, joka on esimerkiksi vaarassa tuoda esille omia seksuaalisia pyrkimyksiään sosiaalisesti sopimattomalla tavalla. Tai alkava vihan purkaus tukahtuu, kun impulsiivisella tasolla tulkitsemme vihan ilmaisun tilanteessa liian vaaralliseksi. Tällainen suunnanmuutos tapahtuu ilman tietoisen ajattelumme kontrollia, minkä vuoksi voi tuntua, että meissä asuu toinen, alitajuinen minä, joka toimii meistä riippumatta. Toimijana on kuitenkin oma itsemme kokonaisvaltaisena subjektina.

Ei siis ole mitään mystistä siinä, että tunteet aiheuttavat muutoksia käyttäytymisessämme ilman, että tietoisen ajattelun tasolla olemme siitä tietoisia.

Freudin dynaamisen tiedostamattoman käsite ja hänen keskeisesti kuvaama torjunnan ilmiö keskittyvät paljolti siihen, miten impulsiivisella tasolla toiminnan suunta muuttuu, jos tietoisen ajattelun sisältö lisää pelon määrää impulsiivisella tasolla.

Varsinainen vaikeus on kuitenkin ymmärtää, miten impulsiivisen tason skeemat valikoivat tietoisuuden sisällön. Se mikä tietoisuuden sisällöksi valikoituu, riippuu täysin impulsiivisen tason määräämänä. Tämän takia onkin ymmärrettävä miten impulsiivisen tason skeemat toimivat.

Skeemoja käsittelevässä jaksossa yritetään antaa kuva siitä, mitkä ovat impulsiivisen tason skeemojen tärkeimmät ominaisuudet ja miten ne vaikuttavat tietoisuuden sisältöä valikoivasti. Skeemat