Mikä on skeema?

Itsenäinen piilotajunta

 Onko meillä itsenäisesti toimiva piilotajunta, joka meidän tietämättämme ilman hallintaamme vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme? Korostaisin kuitenkin, että tiedostamaton psyykkinen toiminta ei ole normaalia ajattelutoimintaamme, joka on siirtynyt tietoisuuden rajan toiselle puolelle, (vertaa unen aikainen tiedostamaton tai dissosiatiivinen tiedostamaton). Piilotajunta ei ole kuin sivupersoona, joka vaikuttaa meissä tiedostamattoman rajan takana.

Psykologiassa yleensä ajatellaan, että meille kaikkien kokemusten ja niistä oppimisen perusteella muodostuu psyykkisiä rakenteita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti psyykkiseen ja ulkoisen toimintaamme. Toiminnat ovat totunnaisia, sisäistyneitä ja automatisoituneita. Piilotajunta voitaisiin nähdä tällaisena oppimisen ja sisäistymisen kautta syntyneenä rakenteena. Ajatus rakenteesta kuitenkin antaa liian jäykän ja muuttumattoman kuvan - käytännössä tiedämme, että tiedostamattomat ilmiöt ovat joustavia ja dynaamisia.

Ratkaisevaa edistystä tuo skeeman käsite, joka on samalla psyykkinen rakenne joka on syntynyt oppimisen ja kokemuksen myötä, että samalla ominaisuuksiltaan joustava ja mukautuva. Tähän voidaan vielä lisätä ajatus siitä, että eläimillä toiminta perustuu skeemojen jatkuvaan ketjuun, jossa skeemat seuraavat toisiaan itsestään toteutuvana sarjana.

Piilotajunnan malli: Ihmiselle, toisin kuin eläimelle on kehittynyt tietoinen ajattelu ja hän heijastaa maailmaa tämän tietoisen ajattelun kautta. Saman aikaisesti on ihmisellä säilynyt eläimelle ominainen psyykkisen toiminnan taso, jossa toiminta tapahtuu itsestään skeemojen seuratessa ketjuna toisiaan. Tietoisen ajattelun taso ja skeemojen taso toimivat rinnakkain, samanaikaisesti ihmisellä. Piilotajunnan ilmiöt selittyvät skeemojen tason toimintana ja ne noudattavat skeemojen toiminnan ominaisuuksia.

Jotta intuitiivisesti ymmärtäisi piilotajunnan toimintatavan, on tutustuttava skeemojen ominaisuuksiin, jotka kohtuullisella vaivalla voi oppia intuitiivisesti ymmärtämään.

Sisäisiä malleja ulkomaailmasta ja operointia niillä

Aiemmin psykologian historiassa eläinten ja ihmisten tietoisuuden ulkopuolista toimintaa yritettiin selittää assosiaatioiden avulla. Tämä kuitenkin osoittautui virheratkaisuksi, ja korvautui myöhemmin käsityksellä, että ulkoisesta tilanteesta muodostetaan kokonainen malli jonka kautta käyttäytyminen muotoutuu. Usein käytetty esimerkki on kognitiivinen kartta – eli eläimellä tai ihmisellä on ulkoisesta ympäristöstä ”kuvanomainen” malli, jota se käyttää kulkureittejään muokatessaan. On helppo ymmärtää, että mallintamalla päässä ympäristöä, esimerkiksi "kartan" avulla, käyttäytyminen voidaan suunnitella tehokkaasti.

Tällainen sisäinen malli, ulkoisen maailman sisäinen ”edustus”,(representaatio), skeema, ei kuitenkaan ole sama asia kuin mielikuva Meille niin tuttu tietoinen mielikuva on vain yksi skeeman alatyypeistä. Tämä voi tietenkin olla hieman vaikeasti ymmärrettävä asia – sama asia on aiheuttanut päänvaivaa myös psykologian käsitteiden käytöstä, kun on välillä puhuttu tiedostamattomista mielikuvista.

Sekeema ei ole ainoastaan avaruudellinen malli ulkoisesta ympäristöstä vaan myös ajallinen malli, eli se ennakoi miten tilanne kehittyy ajassa. Skeema mallina ajassa toistuvista ääni äänistä. Koska eläimen ja ihmisen psyykkinen tehtävänä on toiminnan luominen, on skeema käytännössä ennakoiva malli toiminnasta tulevassa tilanteessa ja odotus siitä miten ulkoinen tilanne tulee kehittymään toiminnan kuluessa. Eli skeema on eräänlainen toimintasuunnitelma. (Ei sisäinen "kuva" ulkoisesta tilanteesta vaan ehkä paremminkin "elokuva".)

Skeeman luonnoksenomaisuus, assimilaatio ja akkomodaatio

Skeema ei ole tarkka lukkoon lyöty malli tulevasta vaan luonnoksen omainen joustavasti muuttuva malli. Tähän luonnoksen omaisuuteen liittyy nimikin schéma = kaava, luonnos. Skeema ei ole tarkka kuva tulevasta toiminnasta, joka sisältää kaikki yksityiskohdat tulevasta toiminnasta ja tulevasta toimintaympäristöstä,se sisältää vain toiminnan rungon, joka täydentyy yksityiskohdilla toiminnan edetessä. 

Jos ajateltaisiin psyykkistä järjestelmää tietokone-analogiana, niin voisi ajatella, että skeema on ikään kuin tietokone-ohjelma, joka toteuttaa jonkun käyttäytymisen. Mutta psyykkinen järjestelmä toimii toisin kuin tietokoneohjelma. Ensinnäkin skeema ei voi olla jäykkä malli tulevasta toiminnasta, sillä ulkoista todellisuutta ei voi ennustaa täysin etukäteen, vaan skeema tulee aina muotoutua ulkoisen todellisuuden mukaiseksi. Jos ulkoinen todellisuus ei vastaa skeema mukautuu, eli akkommodoituu. Jos vastaamatuomattomien piirteiden määrä (mismatch) kasvaa tarpeeksi suureksi, skeema sammuu. Toisaalta taas tietokone-ohjelma on erittäin herkkä yksittäisillekin bittivirheille ja esimerkiksi kirjoitusvirheille. Tietokoneohjelman tavoin looginen ajattelumme ei siedä virheellistä piirteitä, looginen ajattelu poimii nopeasti suuretkin epäjohdonmukaisuudet. Skeema taas sulauttaa, assimiloi itseensä piirteitä, jotka poikkeavat odotetusta.  Yksittäiset skeemaan sopimattomat piirteet voidaan sulauttaa, assimiloida skeemaan – skeema sietää virheitä ja odottamattomia ulkoisia piirteitä. Vastaavasti skeema muovautuu tilanteen edetessä vastaamaan paremmin ulkoisia piirteitä. Skeema on siis joustava, jatkuvasti mukautuva virheitä ja vastaamattomuuksia sietävä malli. Nämä ominaisuudet johtuvat ilmeisesti siitä, että keskushermoston rakentaessa malleja ulkoisesta todellisuudesta tällainen joustava ja suurpiirteinen mallinmuodostus on hermoston rakenteelle sopiva ratkaisu. Tietokoneen bitintarkka virhekynnys samoin kuin loogisen ajattelumme kyky tehokkaasti havaita pienetkin virheet ovat näille systeemeille ominaisia.

Skeemoja on eri tasoisia:

on yksinkertaisia havainto-skeemoja laajempia, välitason skeemoja ja tarpeisiin ja motiiveihin liityviä skeemoja. Skeema sisältää tällöin myös "kuvan" toiminnan päämäärästä, tarpeen tyydyttämisestä, eli mukaan tulee toiminnan intentionaalisuus.  Antiikin kreikkalaiset jakoivat psyyken kolmeen eri alueeseen kognitioon eli tietoon, emootion eli tunteeseen ja konaatioon eli liikkeeseen. Puhtaasti skeemojen tasolla tapahtuvassa toiminnassa tällainen jako on vähemmän hyödyllinen, skeema voi sisältää saman aikaisesti nämä kaikki komponentit.

Tiedostamattomuus

Skeemat voivat olla tiedostamattomia. Niitä ei välttämättä voi objektivoida, ja ottaa tietoisen tarkastelun kohteeksi. Poimittaessa piirteitä ulkomaailmasta skeemaan ovat valikoituvat piirteet tietoisuuden valokeilassa.

Oppiminen ja muisti

Skeema kiinnittyy eli se opitaan. Kun eläin tai ihminen joutuu uudelleen samanalaiseen tilanteeseen aktivoituu skeema uudelleen. Skeema toimii hankitun kokemuksen välittäjänä eli yhtenä muistin ja oppimisen muotona. Skeema on nimenomaan se tekijä, joka kantaa tunteita aiemmista kokemuksista uusiin tilanteisiin.

Skeemoja on tutkittu paljon kognitiivisessa psykologiassa, ja siksi seuraavissa esimerkeissä käytetään paljon kognitiivisen ja kokeellisen psykologian esimerkkejä skeeman ominaisuuksien havainnollistamiseksi. Samat ominaisuudet koskevat kuitenkin myös tunteita kantavia skeemoja.

>>>Seuraava: Havaintoskeemat