HAVAINTOSKEEMAT

Suomennetussakin kirjassa Kognitio ja todellisuus kognitiivinen psykologi Ulric Neisser antaa hyvän kuvauksen skeeman perusominaisuuksista. Erityisen hyvin hän kuvaa havaintoskeemoja.

Havaitseminen on tarkkaan ottaen vaikeasti ymmärrettävissä oleva prosessi – se ei ole digivalokuvan tyyppisen kuvan siirtymistä aivoihin. Yleisesti ottaen havaitsemiseen liittyy seuraavia puolia

1.Valtavasta ympäristön tarjoamasta informaation määrästä pitää valikoida oleellinen informaatio, loppu ympäristön tarjoamasta informaatiosta jätetään käyttämättä.

2.Havainto täytyy tunnistaa, eli liittää se muistissa oleviin ”luokkiin”.

3.Havainnolle annetaan merkitys.

4. Haavainto täydennetään eli puutteellinen informaatio korvataan muistista haetulla informaatiolla.

5. Aikaisempi kokemus ja oppiminen vaikuttaa havaintoihin.

Kuva: Leijonan piirteet tulee valikoida esiin ympäristöstä, se tulee tunnistaa – merkitys tulee itsestään.

Havaitsemisen selittämiseksi Neisser esittää ratkaisun, jossa yksikertainenkin havaitseminen on aktiivista toimintaa.

Valikoituminen ei tapahdu suodattamalla turhaa informaatiota pois aistininformaation virrasta, vaan poimimalla aktiivisesti niitä piirteitä, joita ympäristöstä odotetaan löytyvän. Jos otetaan kuvan leijonan havaitseminen esimerkiksi, niin havaintosykli alkaa näkökentän reunaosien havaitaan odottamatonta liikettä (reunaosat ovat erikoistuneet havaitsemaan herkästi liikkeitä ) Tällöin herää odotus, että siellä mahdollisesti on eläin, pää ja tarkan näön alue käännetään tähän suuntaan ja aletaan etsiä eläimen piirteitä. Jos niitä löytyy, poimitaan lisää piirteitä ja havainto täydellistyy, jos ei löydy, havaintoskeema sammuu. Havainto muodostuu yksittäisten piirteiden poimimisen kautta.

Näköhavainnossa piirteiden poimiminen ei ole sama, mutta vastaa osittain aiemmin mainittua silmän tarkan näön kohdistamista ympäristön yksityiskohtiin. Poimittavat piirteet ovat tietoisuuden valokeilassa ja niillä on havaintotietoisuus.

Neisser esittää havaintoskeeman kaaviona. Tämä jatkuva havaintosykli on tyypillistä skeeman toimintaa vaikkakin mikrotasolla.

HAVAINTOSYKLI

Skeema herää, etsii odottamiaan siihen sopivia piirteitä, assimiloi itseensä joustavasti odottamattomia piirteitä ja mukautuu joustavasti ulkoisen tilanteen mukaan. Toisiaan seuraavat skeemat luovat jatkuvasti virtaavan toiminnan ketjun.

Tiedon etsintää ja pistokoetta voidaan hahmottaa sillä, miten tarkan näön alue, eli näkökenttämme se pieni alue, jolla näkökyky on ylivoimaisen tarkka, kohdistetaan kohteen eri piirteisiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty, miten patsasta katsottaessa silmän tarkan näön alue on kehdistunut eri kohtiin.

Tarkan näön alueen merkitystä on jäljitelty seuraavassa appletissa, jossa hiiren liike vastaa silmänliikkeitä. Tunnistatko henkilön?

Seuraavana havaintopsykolgisia esimerkkejä skeeman vaikutuksesta.

Tässä kuviossa pitäisi havaita kasvot, mutta se on vaikeaa ilman skeemaa – Hae skeema.

Skeeman vaikutus tulee esiin ns. vaihdantakuviossa, joissa on mahdollista nähdä kaksi eri kuvaa. Vain toinen skeema aktivoituu kerrallaan.

Kyse on siis perinteisistä vaihdantakuvioista. Tässä niitä muutamaa lisää.

Eskimo vain intiaani?

Vanha vai nuori nainen?

Vanha vai nuori mies?

Poliittista piilosatiiria historiallisesta Ranskasta, oksista muodostuu kasvojen siluetteja.
Heinikko vai kissapeto? Freudin kritiikkiä - Vaaran havaitseminen

Vaikuttavatko tarpeet ja tunteet havaintoskeemoihin?

Uznadzen koulukunnan edustajat tekivät kokeen, jossa lapsille näytettiin vaihdantakuvio, jossa oli mahdollista nähdä kani tai ankka. Kun heille annettiin ohje: "Ne joille tulee ankan kuva, pääsevät jalkapallo-otteluun, ne joille tulee kanin kuva eivät, niin ankkojen havaitseminen nousi jonkin verran. Omaisensa kuolemaa surevilla ihmisillä on hyvin yleinen havainnon mikroharha - mikrohallusinaatio, jossa he väkijoukossa näkevät hetken aikaa kuolleen omaisen kasvot - virheellinen havainto tai skeema korjaantuu kuitenkin nopeasti. Ruokolahden leijona

Nyreä vai levollisen tyytyväinen ilme?

Nämä vaihdantakuviot ilmentävät skeeman toimintaa näön alueella. Kuulon alueella se on samantapainen ilmiö, valikoiva kuuleminen - eli ilmiö, jossa ihminen kuullessaan samanaikaisesti usean ihmisen puhetta havaitsee ja ymmärtää niistä vain yhden. >>>Lue seuraavaksi