Tunteet ja järki

Ihmisen tappaminen on järkyttävä teko. Vai onko? Tavalliseen televisio-iltaan kuuluu ainakin yksi murha. Murha televisioissa tai kirjassa on kuvitteellinen. Se tapahtuu vain mielikuvissamme. Siksi se ei ole niin tunteita herättävä asia kuin oikea teko. Ja koska tietoinen ajattelukin on eräänlaista mielikuvien pyörittämistä, niin ei ajattelukaan herätä tunteita samalla tavalla kuin kokonaisvaltainen tekeminen.

Tietoinen ajattelu on ihmiselle kehittynyt erityinen psyykkinen systeemi. Se ei ole samalla tavalla yhteydessä tunteisiin kuin eläimen kokonaisvaltainen toiminta. Tämän takia voimme erotella toisistaan tunteen ja järjen ja meidän on todella syytä tehdä tämä jako.

Tunne, järki ja todelliset teot

Itse asiassa voimme erotella myös tunteen, järjen ja liikkeen (kognition, emootion, konaation). Voit esimerkiksi ajatella tilannetta, jos seisot korkealla jyrkänteen reunalla. Tällöin herää helposti ajatus: "Mitä jos hyppäsin alas?" Ajatus herättää hieman kauhua, mutta voimakkaan pelon silloin, kun ajatukseen liittyy todellinen aikomus liikkeeseen - hyppyyn. Esimerkiksi Winston Churchill, joka ajoittain kärsi masennuksesta, hakeutui Lontoon metroa odottaessaan aina kauas metrolaiturin reunasta.

Tietoinen ajatus aiheuttaa sitä voimakkaammin tunteen, mitä lähempänä ajallisesti todellinen pelottavaa tapahtuma on. Jos sinua odottaakin pelottava tapahtuma, puheen pitäminen, lentäminen , työhaastattelu, pääsykoe, niin viikkoja ennen tapahtumaa ajatus siitä saa sinut lievästi ahdistumaan. Kuitenkin jännitys nousee tosi korkealle yleensä vasta edellisenä päivänä tai edeltävinä tunteina ennen tapahtumaa.

Tietoinen ajattelu herättää voimakkaita tunteita silloin, kun yksilöllä on jo valmius kokea näihin ajatuksiin liittyviä tunteita. Jos olet nuori, ei ajatus siitä, että jonakin päivänä tulet kuolemaan paljonkaan heilauta tunteittesi viisaria. Mutta jos olet jo keski-ikäinen ja muutamia läheisiä ihmisiä on jo kuollut ympäriltäsi, voi kuoleman ja erilaisten kuolemaan johtavien sairauksien ajattelu olla hyvinkin ahdistavaa. Yleisestä elämänkokemuksesta tiedämme, että jos jokin ajatus tai idea herättää yksilöissä normaalia voimakkaamman tunnereaktion - voimakkaamman kuin muilla, liittyy tämä ajatus yksilön tunne-elämän herkkään kohtaan tai ongelmaan.

Voimakkaampien tunteiden herääminen edellyttää usein myös sitä, että olemme tunteenomaisesti sitoutunut kyseiseen asiaan. Usein haetaankin kiistatilanteisiin tuomariksi tai selvitysmieheksi ihmistä, jonka katsotaan olevan sitoutumaton kyseiseen asiaan ja ajattelevan asiaa neutraalisti. Tällöin ajatellaan, että tunteiltaan neutraali ihminen pystyy harkitsemaan ja ajattelemaan tilannetta objektiivisemmin, kuin tunteenomaisesti asiaan sitoutuneet ihmiset. Tunteet ja moraali. Kirjailijalla on ongelma saada sitoutumaan tunteenomaisesti tarinaan. Taiteilijan täytyy luvatta jotain hyvää lukijalle, jotta tämä sitoutuisi kokemaan myös tarinan ahdistavat ja masentavat sisällöt.

Psykoanalyyttisessä teoriassa on ajatusten ja tunteen erillisyyteen kiinnitetty huomiota eristämisen defenssin eli minän puolustuskeinon yhteydessä (eristämiseen läheisesti liittyvät defenssit älyllistäminen ja rationalisointi . Defenssinä eristäminen merkitsee sitä, että ihminen käsittelee tunteita herättäviä asioita älyllisesti, ilman, että ne herättävät voimakkaampia tunteita. (kärjistettynä esimerkkinä Tri Spock Star Treck TV-sarjasta). Tunteiden eristäminen voi olla välttämätöntä esimerkiksi tilanteessa, joissa kenraali määrää joukkonsa verisiä tappioita tuottaviin sotatoimiin, mutta toisaalta arkielämässä massiivinen tunteiden eristäminen ja toimiminen älyn varassa johtaa ihmisen vaikeuksiin, koska tunteitaan ei ihminen voi minnekään paeta tai niitä ei voi eliminoida elämästä. Psykoanalyytikkojen näkemysten mukaan Mr Spock alkaisi ennen pitkää kärsiä vakavista pakkoneuroottista oireista.

Tunteet ja oppimiskokemukset

Behavioristiset tutkijat yrittivät aikanaan se liittää fobioiden syntyä kokeilla, joissa he antoivat lapsen leikkiä hiiren kanssa pöydällä ja yhtäkkiä rämäyttivät rautatankoa voimakkaasti lapsen takana halu. Tutkimalla pelon yleistymistä hiirestä muihin samankaltaisiin eläimiin, he yrittivät selittää fobioiden synnyn. Vaikka oppimisteoreettiset neuroosimallit eivät ole riittäviä selitysvoimaltaan, tässä kokeillessa tulee esille se tosiseikka, että pelon oppimiseksi tarvitaan todellista pelon aihetta. Kovien äänien pelko on ihmisellä synnynnäistä. Tunteisiin liittyvä oppiminen on samanlaista kuin tarpeisiin liittyvä oppiminen. Opimme pitämään jostain ruoasta kun se tekee olomme kylläiseksi. Vaikka äiti tietoisella tasolla yrittäisi lasta saada pitämään ruoasta kertomalla kuinka hyvää se on, ei tällainen sanallinen vakuuttelu opeta lasta pitämään ruoasta. Ruokaa täytyy syödä ja siitä tulla kylläiseksi, ennen kuin ruoasta alkaa pitää. Aikanaan Iltalehteen aloittaessa toimintaansa, sitä mainostettiin julistein Iltalehti - HYVÄ! Menetelmä on sama kuin äidillä, joka mainostaa puuroa lapsille: "Puuroa - hyvä!". Suhteellisen heikko teho on myös ajatuksen "Huominen esiintyminen - se menee rauhallisesti" toistamisella. Negatiivisia tunteita voidaan samalla tavoin yrittää kytkeä kohteisiin tietoisen ajattelun kautta: huumeet - kauheaa, ylinopeus - vaara. Tällä tavalla yrittämällä tietoisen ajattelun tasolla yhdistää kaksi asiaa ei saavuteta kuitenkaan kuin heikkoja kytköksiä. Tunteiden oppiminen, niiden yhdistäminen uusiin asioihin tai poisoppiminen ei voi tapahtua ilman todellisia koettuja tunnekokemuksia. Näitä kokemuksia voi kokea todellisessa elämässä, taiteellisissa kokemuksissa tai eläytymällä läheisten ihmisten kokemuksiin.

Missä tunteet syntyvät?

Elämyksellisesti voi tuntua, että tunteet syntyvät tietoisuudessa esimerkiksi kahden asian yhdistymisen johdosta. Jos esimerkiksi luet artikkelia AIDSista, jossa kerrotaan, että noin 40 %:lle AIDStartunnan saaneista kehittyy 2-4 viikon kuluessa flunssaa muistuttavat ensioireet. Jos sitten lasket, oliko sinulla 2-4 viikon kuluttua suojaamattomasta sukupuoliyhteydestä flunssa, voi tulos herättää voimakastakin ahdistusta. Yhdistämällä loogisesti kaksi asiaa yhteen, näyttää syntyvän tunnetila. Mutta kyse on kuitenkin siitä, että looginen päätelmä herättää syvemmällä tasolla piilevän tunnekokemuksen, aikaisemman kokemuksen vakavan sairauden pelkäämisestä tai vaihtoehtoisesti kokemuksen oman seksuaalisuuden kontrolloimattoman esilletulon pelosta.

Tietoinen ajatus herättää toisessa tilanteessa tunteet - toisessa ei. Milloin tunteiden herääminen tapahtuu, milloin ei, on monimutkaisempi asia selvittää. Tietoinen ajattelu on suhteellisen itsenäisessä asemassa suhteessa tunnetasoon, mutta ei mitenkään kokonaan irrallaan siitä. Eri elämäntilanteissa meissä herää tunteita ilman, että ymmärtäisimme niiden heräämisen syitä - (tämän ymmärtämättömyyden syy ei tarvitse olla dynaaminen tiedostamaton). Eli tunteita herää ilman tietoisen ajattelun väliintuloa. Mutta toisaalta osa tunteistamme herää täysin tietoisen informaation kautta - kuten tapauksessa, jossa tietoisella tasolla saatu tieto läheisen ulkomailla pitkään oleillen omaisen kuolemasta laukaisee suremisen. Tietoisuus ja suru

Jos tietoinen ajattelu on irrallaan tunteista, niin mikä on se psyykkinen rakenne joka herättää ja säätelee tunteita? Tällä rakenteella, jota kutsun impulsiiviseksi skeemaksi, on seuraavia ominaisuuksia:

1. Se on rakentunut ja muotoutunut elämänhistorian mukaan. Se sisältää esimerkiksi kokemukset siitä miten äiti on lapsuudessa reagoinut yksilön tarpeisiin ja tunteisiin ja niiden ilmaisuihin. esim. onko lapsiin oppinut luottamaan avun saamiseen, aikuisen hyväntahtoisuuteen ja vakauteen. Nämä kokemukset heijastuvat läpi elämän siinä, miten eri tunteita herää suhteessa toisiin ihmisiin uusissa tilanteissa.

2. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään opitun kokemuksien siirtymisestä uuteen tilanteeseen, vaan tuntee herättävä rakenne syntyy ja muokkautuu tilanteessa myös osaltaan orientaatiotoiminnan tuloksena. Kyse on hetkellisestä rakenteesta, joka hetki uudelleen rakentuvasta psyykkisten prosessien organisoitumasta. Tällainen rakenne ei kuitenkaan koskaan synny tyhjästä, vaan aikaisemmin koetun tilanteen tai tilanteiden pohjalta.

3. Tämä rakenne on vuosittain tietoinen ja osittain tiedostamaton. Jaottelu-tietoinen, esitietoinen ja tiedostamaton, tunteita herättävän rakenne on pääosin esitietoinen, sillä yleensä meidän kannattaa keskittyä pohtimaan millä keinoin tavoite saavutetaan, kun käyttää aikaa sen pohtimiseen mitä tunteita tavoittelu herättää. Tämä rakenne on osin dynaamisesti tiedostamaton. Ja tämä rakenne on myös osin rakenteellisesti tiedostamaton on.

4. Vaikka tunteen sisältö olisin voimakkaasti negatiivinen, kuten ahdistus tai masennus, on toiminnalla kuitenkin useimmiten positiivinen päämäärä. Tai päämääränä on ainakin uhkaavasta tilanteesta pois pääsy. Negatiivisen tunteen rinnalla rakenne sisältää useimmiten sen kanssa ristiriitaiseen positiivisen komponentin, tarpeen tyydytykseen tai positiiviseen tunne kokemuksen tavoittelun. Ristiriidat synnyttävät voimakkaimmat tunteet.

Tämä sivu todennäköisesti muotoillaan uudestaan. Tarkista päivitykset.