- Tiedostamaton ilman mystiikkaa
Tietoinen taso ja tunnetaso surun yhteydessäEsimerkkinä minkälaista vuorovaikutussuhde tietoisen ajattelun tason ja impulsiivisen tunteiden välillä on, voi tarkastella surun ilmenemistä. Pienellä lapsella äidin tai hoitavan isän lyhytaikainenkin poissaolo koetaan eroahdistuksena ja alakuloisuutena. Lapsi oppii vasta kokemuksen kautta, että äidin poistuttua paikalta hän ennemmin tai myöhemmin palaa takaisin. Toisen maailmansodan aikana amerikkalaisia sotilaita lähetettiin Eurooppaan sotimaan. Tällöin omaiset kokivat lievempää surua perheenjäsenen lähtiessä toiselle puolelle maapalloa. Kuitenkin vasta tieto omaisen kaatumisesta laukaisi varsinaisen voimakkaan surun. On hyvin yleistä, että läheisen omaisen kuollessa varsinainen surureaktio viivästyy. Vaikka omainen tietoisella tasolla saa tiedon läheisen kuolemasta ja tietoisen ajattelun tasolla ymmärtää asian, ei varsinainen surun tunne synny aina välittömästi, vaan aluksi kyseinen ihminen voi toimia ja puhua asiasta useita päiviä tai pitempäänkin tuntematta surua. Tämä voi hämmentää tapauksesta tietoisia ihmisiä. Viivästyneestä surureaktiosta huolimatta reaktio suruun seuraa myöhemmin, ja viivästyksestä huolimatta surun määrä on sama kuin niillä ihmisillä, joilla surureaktio laukeaa heti. (Tosin on patologisia tapauksia, joissa vanhemmat pinen tyttären kuoltua ovat tehneet uuden lapsen - pojan, pukeneet sen tytön vaatteisiin ja kutsuneet sitä kuolleen tyttären nimellä.) Jos lähiomainen sairastaa kuolemaan johtavaa sairautta, ja lähiomainen tietää tämän kuolevan lähiaikoina, omainen kokee surua jo ennen kuolemaa. Varsinaisen surureaktion laukaisee kuitenkin vasta kuolema, etukäteen koettu suru ei vähennä kuoleman laukaisemaa surureaktiota - etukäteen surutyötä ei siis voi tehdä. |