Miksi eläimillä on tunteet?Tähän kysymykseen taas löytää vastauksen, jos pohtii, miten eläimet voivat tehdä valintoja ja päätöksiä. Vaikka eläimet ovat älyllisiltä kyvyiltään ihmistä alkeellisempia, on niillä kuitenkin lukuisia eri käyttäytymisvaihtoehtoja eri tilanteissa. Niinpä niillä täytyy olla jokin järjestelmä, jonka avulla ne valitsevat eri vaihtoehtojen välillä. Ihminen voi tehdä päätöksensä ja valintansa tietoisen ajattelun avulla, jolloin hän voi hyvinkin tarkkaan arvioida ja jopa laskea eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Arvioinnin jälkeen ihminen tekee tietoisen päätöksen ja toteuttaa toiminnan. Mutta eläimeltä puuttuu tämä mahdollisuus - se ei voi ajattelun avulla arvioida mikä on kannattavaa ja mikä ei. Eläimen kannattavuusarvioinnit tekee tunnejärjestelmä. Tunteet ratkaisevat minkä vaihtoehdon eläin toteuttaa.Biologisesti ajateltuna eläin, joka osaa laittaa käyttäytymisvaihtoehdot oikeaan järjestykseen menestyy paremmin. Jos kasvissyöjä on savannilla syömässä ruohoa, ja näkee petoeläimen lähestyvän sitä, on hyvä, jos tunnejärjestelmä valikoi oikea-aikaisesti, milloin kannatta jatkaa ruohon syöntiä, ja milloin lähteä pakoon. TV:n luontodokumenteista on tuttu kuvaus urosten keskinäisestä uhittelusta pariutumisaikana. Kun kaksi urosta kohtaa, heräävät niiden aggressiot ja ne alkavat uhkailla toisiaan. Tilanteessa vaikuttaa kaksi tunnetta, aggressio ja pelko. Se, kummalla eläimellä pelko ensimmäisenä kasvaa suuremmaksi kuin oma aggressio, pakenee paikalta. Katso myös Katastrofiteoria
|
Mutta tunteiden toimintaa ohjaava vaikutus voi olla hienosyisempi. Hyeena on eläin, joka pelkää leijonaa ja syystäkin, sillä toistensa kanssa kilpailevina eläiminä leijona tappaa hyeenan, jos sille tarjoutuu mahdollisuus. Tilanteessa, jossa hyeena vaeltaessaan päivällä savannilla kohtaa leijonan, se väistää tai pakenee sitä jo pitkältä etäisyydeltä. Hyeenan pelkoreaktio ei välttämättä ole voimakas, mutta silti se ylittää "pakenemiskynnyksen". Kuitenkin tilanteessa, jossa leijona on yöllisellä saalistusretkellään kaatanut saaliin, hyeenoiden reaktio on toisenlainen. Vaikka leijona on saaliilla, niin hyeenat hyökkäävät kiinni saaliiseen ja jopa voivat purra leijonaa takajalkoihin viedäkseen sen huomion pois saaliista. Hyeenoiden nälkä ja herännyt saaliinhimo on niin voimakas, että ne ottavat suuremman riskin tämän takia. Tarvitaan huomattavasti voimakkaampi pelon tunne, jotta pakenemisreaktio syntyisi. Pörssianalyytikko kuvaisi tilannetta siten, että kannattaa ottaa suurempia riskejä, jos tuotto-odotukset ovat suuria. Hyeenalla ei ole taskulaskinta, mutta sen biologinen tunnejärjestelmä huomioi riskit ja tuotto-odotukset tunteiden voimakuuksiin perustuvalla analogisella järjestelmällään. |
Nälkä, pelko ja "analoginen riskien arvioimisjärjestelmä". Ylemmässä kuvassa hyeena pitää pitkän välimatkan leijonaan - vähäinenkin pelon määrä riittää pakenemiseen.
Alemmassa kuvassa leijonan kaatama saalis houkuttaa nälkäistä hyeenaa sieppaamaan osan saaliista. Tarvitaan voimakas pelko hyenaan pysäyttämiseksi.
|
Tästä aiheesta on hyvä kuvasarja kuva1, kuva2, kuva3
Pelon ehkäisevää ja käyttäytymistä suuntaavaa vaikutusta voi verrata kipuun. Kivun tehtävänä on lopettaa toiminta, joka vahingoittaa elimistöä. Kipu on epämiellyttävää, koska sen on pakotettava kokijansa keskeyttämään usein intensiivinen toiminta. Esimerkiksi eläinten tapellessa lajitoveriensa kanssa ne usein vahingoittuvat, mutta pieni kipu ei niitä vielä lannista. Vasta voimakas kipuärsyke taittaa taistelutahdon. Vastaavasti nälkäinen eläin sietää jonkin verran liikkeen aiheuttamaa kipua etsiessään ravintoa, mutta kylläisen eläimen pienikin kipu pitää aloillaan. Biologinen kehitys on johtanut siihen, että eläimelle tärkeät toiminnot kuten syöminen ja seksi ovat saaneet voimakkaan positiivisen latauksen joka ajaa eläimen käyttäytymistä näihin päämääriin. Eläimen yllykkeitä toimintaan säätelevät sen tarvetilat, kuten nälkä, jano, väsymys, unisuus. Odotus päämäärästä herättää positiivisena koetun innon tai kiihkon tunteen, joka kannustaa jatkamaan toimintaa. Kärsimys, negatiiviset tunteet ja kipu ovat biologisen kehityksen mukanaan tuomat keinot ohjata eläintä välttämään vaaroja tai vahingollista tai tuloksetonta käyttäytymistä.*seksi ja väkivalta* Jos abstrhoimme tunteen käsitteen äärimmilleen, niin tunne on tekijä, joka asettaa eri käyttäytymisvaihtoehdot tärkeysjärjestykseen. Jos taas ajattelisimme, että haluamme luoda tietokoneelle tunteet, niin se olisi systeemi, joka valitsisi mahdollisesti suoritettavista ohjelmista sen, jonka suorittaminen on annetuin kriteerein tärkeintä. Esimerkki IT-perehtyneille: *Abstrakti keino-tunne-ohjelmointi* Eläimestä poiketen ihminen tekee osan valinnoistaan tietoisen ajattelun kautta. Välillä tunteet kuitenkin ovat niin pakottavia, että meidän on pakko toimia tunteiden ohjaamina, emmekä voi älyllisesti tehdä valintojamme. Toisaalta teemme koko ajan huomaamattomasti tai tiedostamattomasti tunteisiin perustuvia valintoja, joita emme tietoisesti edes rekisteröi. Silloin kun valintamme perustuvat tunteisiin, on niiden vaikutusmekanismi samanlainen kuin eläimillä, vaikka tämä puoli tunteista ei aina ole niin helposti havaittavissa. |
Seuraava - Neljä perustunnettaTiedostamaton.net etusivu |
Jos et taistele, et jatka sukua! |