Noin yksi prosentti maailman ihmisistä sairastuu skitsofreniaan, vakavasti ihmisen elämään vaikuttavaan sairauteen. Nyt on alettu epäilemään, että yksi syytekijä tiettyjen skitsofrenian tyyppien taustalla olisi malarialoisen sukuinen, Toxoplasma gondii, parasiitti, joka tarttuu ihmiseen lähinnä kissojen kautta, sillä kissa on ainoa eläin, jossa Toxoplasma gondii lisääntyy suvullisesti. Toxoplasma gondii ei tartu vain kissoista, vaan myös niiden jätöksistä, jos niitä on esimerkiksi multaisissa vihanneksissa. Huonosti kypsytetty liha voi olla myös lähde. Ehdottomalla valtaosalla tartunnan saaneella Toxoplasma gondii ei aiheuta neuropsykiatrista sairastumista, sillä eri puolilla maailmaa kaikista ihmisistä noin 30 % on jossain vaiheessa saanut tämän tartunnan ja kantaa veressään tälle vasta-aineita. Toxoplasma gondii tartuntaa ei yleensä pidetä ihmiselle vaarallisena, poikkeuksen muodostavat ihmiset joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema.
Toxoplasma gondii
On tunnettua, että Toxoplasma gondii aiheuttaa käyttäytymisen muutoksia elimissä. Esimerkiksi rotat menettävät luontaisen pelkonsa kissan haja kohtaan. Muissa eläimissä toksoplasmoosin on todettu aiheuttavan kouristuksia, koordinaatiovaikeuksia, pään heilumista ja vapinaa. Myös aikuisilla ihmisillä vakavan toksoplasmoosin on raportoitu aiheuttavan joskus hallusinaatioita, kuuloharhoja ja paranoidisia oireita. AIDSin myöhäisvaiheessa elimistön puolustusjärjestelmä ei enää pysty torjumaan TG:tä ja tällöin toksoplasmoosi ilmenee myös harhaluuloja, ajatushäiriöitä ja kuulohäiriöitä tuottaen jopa 60 prosentilla potilaista.
TG pystyy tunkeutumaan aivoihin ja aiheuttamaan siellä kroonisen tulehduksen ja tämän takia epäillään TGn voivan olla taustalla määrätyissä psyykkisissä sairauksissa.
TGn vaikutus kohdistuu mahdollisesti keskushermon tukisoluihin, gliasoluihin, joista se tuhoaa erityisesti pieniä gliasoluja, eli astrosyyttejä.
Toksoplasmoosi aiheuttaa kystien muodostumista lihaksiin ja myös hermostoon. Erityisen vahingollinen ihmisen toksoplasmoosi on silloin, jos se raskauden aikana siirtyy äidistä lapseen, jolloin se aiheuttaa keskenmenoja ja mm. keskushermoston häiriöitä. Geeniensä perusteella on arvioitu, että toxoplasma gondii voisi aivoissa hyvin vaikuttaa dopamiinin ja serotoniinin muodostumiseen. Serotoniin vaje on tyypillinen masennuksen yhteydessä, ja dopamiinin liiallinen määrä taas on yleinen skitsofreniassa, jota hoidetaankin dopamiinia salpaavilla lääkkeillä.
On myös tehty havaintoja, in vitro, että antipsykoottiset lääkkeet toimivat myös anti-parasiittisina lääkkeinä, estäen erityisen tehokkaasti TGn lisääntymistä soluissa.
Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että antipsykoottiset lääkkeet estivät TGn aiheuttaman rottien käyttäytymismuutoksen suhteessa saalistavaan kissaan, ja rotat alkoivat jälleen pelätä kissoja. Lähde
Tanskalaisessa tutkimuksessa vain nuoruusiän skitsofrenian ja toksoplasmoosin vasta-aineiden välillä havaittiin yhteys, eli toksoplasmoosi vaikuttaisi vain nuoruusiän, ennen 18 ikävuotta alkavan skitsofreniaan sairastumiseen.Lähde
On myös löydetty tukea olettamukselle, että kaikki TG:n geneettiset muodot eivät aiheuta skitsofreniaa, vaan ainoastaan sen tietyt geneettiset muodot. Lähde
Skitsofrenian taustalla epäillään voivan olla myös muita tartuntatauteja. On esitetty väestöpohjaisia aineistoja, joiden mukaan esimerkiksi vuoden 1057 A2 influenssa-aalto lisäsi sairastavuutta skitsofreniaan, jos äitien laskettiin sairastuneen influenssaan raskauden keskivaiheen, toisen kolmanneksen, aikana.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8372158
Kuitenkin uudemmat tutkimukset aiheesta eivät tue olettamusta raskauden aikaisen influenssan ja skitsofrenian yhteydestä.
Torrey ja Yolken ovat tehneet katsauksen TGn ja eräiden skitsofrenian tyyppien mahdollisiin yhteyksiin.
http://www.cdc.gov/ncidod/EID/vol9no11/03-0143.htm
Heidän katsauksen mukaan vuoden 1953 jälkeen on tehty 19 tutkimusta TGn vasta-aineiden tasoista skitsofreniaan sairastuneilla ja muilla vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivillä. 18 näistä tutkimuksista raportoi korkeammista vasta-aineiden tasoista, ja näistä 11 oli tilastollisesti merkitseviä.
Kahdessa tutkimuksessa on selvitetty, oliko skitsofreniaan sairastuneen lapsuudenkodissa kissa. Ensimmäisessä tutkimuksessa 52 %:lla skitsofreniaan sairastuneilla oli lapsuudenkodissa kissa, kun taas terveellä verrokkiryhmällä vain 38 %:lla (p = 0.02).
Toisessa tutkimuksessa luvut olivat 52 % ja 42 (odds ratio 1.53; p < 0.007).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11099881?dopt=Abstract
On siis olemassa viitteitä siitä, että kissojen loinen, Toxoplasma gondii, voi joskus aiheuttaa skitsofrenian puhkeamisen. Tässä mielessä lasten hankkimista harkitsevan olisi mielekästä varmuuden vuoksi luopua kissasta tai sen hankkimisesta. Toinen kysymys on, että Toxoplasma gondiin on todettu tarttuvan lapsiin riippumatta siitä, onko omalla perheellä kissa vai ei, eli tartunta tulee oman perheen ulkopuolelta. Jos olettamukset TGn ja skitsofrenian yhteydestä vahvistuvat tutkimuksissa, tulee eteen kysymys kissojen omistuksen rajoittamisesta ylipäänsä ehkä aiheelliseksi, jos eläinlääketieteellistä ratkaisua tähän kissojen sairauteen ei löydetä.
Tiedostamaton ilman mystiikkaa - aloitussivu