Kuolema todellisuudessa, ajatuksissa, unissa ja kirjallisuudessa

Voitte tietoisesti ajatella äitisi kuolemaa, tämä ajatus ei välttämättä herätä voimakkaita tunteita. Paitsi siinä tapauksessa, että todellisessa elämässä kuolema jollain tavalla uhkaa äitiäsi, hän on esimerkiksi sairas. Ajatus äidin kuolemasta voi olla ahdistava myös tilanteessa, jossa tunnet voimakasta raivoa äitiäsi kohtaan.

Todellinen kuolema on aina syvällinen järkytys, vaikka tämä tunnereaktio melko usein viivästyykin, eli saatu tietoinen tieto kuolemasta ei heti siirry tunnetasolle – surureaktio voi laueta voimakkaana vasta muutaman päivän kuluttua tiedon saamisesta.

Unissa kuolema taas ei useinkaan merkitse kuolemaa, vaan sillä on symbolinen merkitys. Se voi merkitä irtautumista ja luopumista.

Mitä näistä kolmesta lähinnä kuolema on kirjallisuudessa? On selvää, että kuolema kirjallisuudessa sijoittuu todellisen kuoleman ja kuoleman tietoisen ajatuksen välille. Mutta missä määrin kuolema on samalla tavalla symbolinen, kuin unissa, ei ole niin selvää. Esim. Hägglund tulkitsee Väinämöisen kuolemasta ei katoamisen Kalevalassa omien piirteiden häviämisenä murrosiän kypsymisen mukana.