Skeema on ennakoiva "kuva" tulevasta toiminnasta ja tilanteen kehittymisestä. Se sisältää omien liikkeiden ja liikkumisen "toimintasuunnitelman" ja odotuksen siitä, miten ulkoinen ympäristö tulee toiminnan kuluessa muuttumaan. Tämä ennakoiva malli ei kuitenkaan ole tarkka , peilikuvamainen ja yksityiskohtainen kuva tulevaisuudesta. Kyse on luonnoksenomaisesta kuvasta. Skeemaa voi verrata taiteilijan piirtämään luonnokseen: skeema ei sisällä kaikkia yksityiskohtia, vaan toiminnan kannalta tärkeimmät asiat. Toiminnan edetessä skeemaan liitetään yksityiskohtia ja skeema itse muuntuu toiminnan kulussa. Tulevaa toimintaahan ei useimmiten voi ennakoida yksityiskohtaisen tarkasti, eikä toimintasuunnitelmakaan voi olla jäykkä ja tarkka, vaan sen tulee olla joustava ja mukautuva. Tämä skeeman joustavuus tulee esille mm. siinä, että siihen sulautuu , assimiloituu piirteitä, jotka itse asiassa ovat ristiriidassa sen kanssa.

Yksi esimerkki tästä on gruusialaisten koe, jossa näytettiin takistoskooppisesti (eli kuvaa vain väläytettiin sekunnin murtoosan) kuvia, joita koehenkilöiden tuli tunnistaa. Ensin näytettiin piirroksia erilaisista eläimistä, jolloin koehenkilölle kiinnittyi odotus nähdä eläimiä kuvissa. Kriittisessä kokeessa näytettiin koehenkilölle kuitenkin piirrosta vyöstä. Ennakoivan odotuksensa mukaan useimmat koehenkilöt näkivät väläytetyn kuvan käärmeenä. Sensijaan, jos eläinkuvia ei ensin näytetty, nähtiin kuva useimmiten vyönä.

Ennakoivan odotuksen assimiloiva vaikutus tuli mielenkiintoisella tavalla esille eräässä Eliavan kokeessa. Eliava luetutti koehenkilöillä novellin, jonka alkuosa kuvasi dramaattisesti aatelisperheen teloitusta Ranskan vallankumouksen pyörteissä. Tämän perään puolestaan oli liitetty kappale toisesta lähteestä, joka kuvasi apinoiden elämää. Suurin osa koehenkilöistä ei kuitenkaan huomannut tarinoiden vaihtumista, vaan sulautti jälkimmäisen tarinan osaksi ensimmäistä kertomusta.

Lukiessa on tärkeää, että kirjoittaja onnistuu synnyttämään lukijalle tietyn ohjaavan odotuksen. Peltonen (1981) demonstroi tätä kokeella, jossa koehenkilöt lukivat tekstin: "Menettely on oikeastaan yksinkertainen. Ensin lajittelette kaiken eri ryhmiin. Tietenkin yksi kasa voi olla kylliksi, mutta se riippuu siitä, kuinka paljon tehtävää on. Mikäli teidän täytyy mennä jonnekin muualle välineiden puutteen vuoksi, tämä on toinen toimenpide muussa tapauksessa olette jo hyvässä alussa." Silloin kun koehenkilölle oli etukäteen ilmoitettu, että kyse on pyykinpesusta, niin pyykinpesun skeeman avulla he helposti hahmottivat tekstin, mutta ilmaan sitä hahmottaminen oli vaikeaa.

Marbe, joka vuosisadan alussa tutki skeemateoriaa lähellä olevia ilmiöitä mm. Aufgabe(tehtävä)käsitettä käyttäen, kertoo samasta odotuksen aiheuttamasta assimiloitumisesta seuraavan tarinan. Metsästäjä oli passissa odottaen innokkaasti hirven ilmestymistä. Hän havaitsi liikettä metsässä ja nosti kiväärin poskelle. Lehtien seasta hän havaitsi jo hirven ja oli juuri vetämässä liipaisinta, kun hirven sijasta esiin astui pieni tyttö. Esimerkki voi tuntua dramaattiselta, mutta metsästystä koskevien onnettomuustilastojen mukaan tapaus ei ole erittäin harvinainen.

Esimerkki: Kuuntelimme viestejä radion kohinasta