- Tiedostamaton ilman mystiikkaa
TIEDOSTAMATON ILMAN MYSTIIKKAA 2.
1. Unen aikainen tiedottomuus: Tiedostamaton voidaan yhdistää unen aikaiseen tilaan, josta me emme välttämättä muista mitään aamulla herättyämme. On tietenkin huomattava, että on erittäin hyödyllistä, että unohdamme unemme, sillä käytännön elämässä tulisi vaikeuksia, jos sekoittaisimme todellisuuden tapahtumat unien tapahtumiin. Miten voisit olla varma, onko joku tuttavasi kuollut unessa vai todellisessa elämässä. (Unen aikainen tiedottomuus ei myöskään ole niin selkeästi tiedostamatonta kuin on kuviteltu, sillä tutkimukset ovat antaneet selkeitä osoituksia siitä, että unennäkijä itse asiassa tietää näkevänsä unta ja pystyy erottelemaan eri unennäön tyypit toisistaan unen aikana. Unia voi oppia myös itse ohjailemaan tahdonalaisesti näin halutessaan. Jos taas ajatellaan narkoosia eli nukutusta leikkauspöydällä, niin sekään ei poista kipuja, se vain poistaa muistikuvan kivuista. Uudemmat tutkimukset lisäksi osoittavat, että näistäkin kivuista voi jäädä muistijälki. Kun ihmisen verenpainetta ja muita herkkiä elintoimintoja mitataan leikkauksen aikana, havaitaan näissä mittareissa samat kipureaktiot kuin valvetilassa. Tämän takia nukutuksessa tapahtuvassa käytetään myös puudutusta. ) 2. Dissosiatiivinen tiedostamaton: Hypnotisoija voi antaa hypnotisoitavalle käskyn olla muistamatta mitään hypnoosin aikaisista tapahtumista ja käskeä hypnotisoitavan herättyään esimerkiksi avaamaan ikkunan. Käskyn seurauksena vaikuttaa siltä, että hypnoosista herättyään hypnotisoitu ei muista mitään annetusta suggestiosta, mutta toteuttaa käskyn antaen teolleen toisen älyllisen selityksen, esimerkiksi selittäen olonsa kuumaksi. Samanlaisesta ilmiöstä voidaan katsoa olevan kyse, kun esimerkiksi johonkin toimintaan kuten lukemiseen tai TV:n katseluun keskittynyt henkilö hajamielisesti, ikäänkuin tietoisuutensa jakaen vastailee järkevästi toisen ihmisen kysymyksiin, eikä kuitenkaan hetken kuluttua muista puheidensa sisältöä. Dissosiaatio voi johtua traumaattisista kokemuksista, ja dissosiatiivinen tiedostamaton menee osittain päällekkäin dynaamisen tiedostamattoman kanssa. Dissosiatiivinen sivupersoonahäiriö 3. TIETOISUUDEN VALOKEILA JA HAVAINTOTIETOISUUS: Tietoisuus voidaan käsittää myös havaintojen ja ajatusten kirkkaudeksi. Meille jokaiselle on tuttu se tosiseikka, että kullakin hetkellä tietyt asiat ovat kirkkaina mielessämme ja tarkkaavaisuutemme kohteita ja ne pian taas korvautuvat uusilla kirkkaan tietoisuuden sisällöillä - havainnolla, mielikuvalla, ajatuksella. Tätä kirkasta tietoisuutta ja sen jatkuvaa vaihtelua ja valikoitumista on selkeintä havainnollistaa vertaamalla sitä silmän tarkan näön alueen hypähdyksenomaisiin liikkeisiin. Vaikka koko ympäröivä maailma vaikuttaa meille kirkkaalta ja selkeältä, niin varsinaisesti eli hyvin näemme vain pienelle alueelle katseemme keskipisteeseen. Jos kohdistat katseesi tiettyyn pisteeseen, etkä enää sen jälkeen liikuta silmiäsi, niin huomaat, että et esimerkiksi pysty lukemaan tekstiä muutaman sentin päästä kohdistuspisteestä. Kun havaintopsykologit ovat tutkineet tätä tarkan näkemien alueen käyttöä, ovat he huomanneet, että silmät eivät liiku tasaisesti, vaan tekevät koko ajan pieniä tuhannes- ja sadasosasekunneissa mitattavia liikkeitä, ja pysähtyvät ja kiinnittyvät eri pisteisiin sekunnin murto-osiksi. Näitä silmänliikkeitä voidaan eri keinoin rekisteröidä (tulevaisuudessa mahdollisesti hiiret korvataan tällaisilla silmänliikkeitä rekisteröivillä laitteilla) ja päätellä mihin pisteisiin tarkan näön alue oli kiinnittynyt. |
Kuvassa katsojan rekisteröidyt silmänliikkeet hänen katsoessaan naisen päätä esittävää patsasta.toisessa kuvassa taiteilijan silmänliikkeitä hänen valitessaan mallia - reference.
Jos puhutaan tietoisuuden valokeilasta, niin voidaan kyllä päätellä, että jos silmänliikkeet ovat useita kertoja pysähtyneet tiettyyn kohteeseen, sen on oltava ollut kirkkaasti tiedostettu.
Tässä esityksessä tarkan näön alueen silmänliikkeitä käytetään analogiamallina havaintotietoisuuden ja tietoisuuden valokeilan ymmärtämiseksi. Sen avulla selvitetään miksi jokin ympäristön yksityiskohta poimitaan havaintotietoisuuteen, miksi se valikoituu tietoisuuden kohteeksi. Lisäksi sen avulla yritetään selvittää miten valikoituminen tietoisuuden valokeilaan voi tapahtua kahta eri tietä, tietoisen ajattelun kautta, tai tiedostamattoman skeeman ohjaamana.
|
4. TIETOINEN AJATTELU: Tietoisuudella tarkoitetaan käytännössä useimmiten ihmiselle ominaista tietoista ajattelua. Tietoinen ajattelu muodostaa oman melko itsenäisen systeemin, jonka ominaisuuksia ovat looginen ajattelu, sisäinen puhe, tahdonalaiset toiminnot, omilla periaatteilla toimiva haku muistista ja mielikuvitus. 5. Tietoisuus omasta itsestään subjektina (subjektivaatio) ja ulkomaailmasta objektina (objektivaatio): Filosofisesti suuntautuneet tutkijat ovat pitäneet tätä tietoisuuden ominaisuutta tärkeänä. Myös Lacan.
On tärkeätä, ettei sekoiteta eri tietoisuuden ja tiedostamattoman jaotteluita toisiinsa. Kun olemme valvetilassa, niin meissä ei saman aikaisesti vaikuta tiedostamaton unialue, eli meillä ei ole rinnakkaista unitilaa yhtaikaa käynnissä normaalin tajuntamme rinnalla. Dissosiaatiotilatkin ovat marginaalisia, vähämerkityksisiä, eikä pidä kuvitella, että tiedostamattomalla osa-alueellamme psyykessämme olisi toinen "ukkeli", joka toiminnallaan aiheuttaisi neuroottisia oireita kuten fobioita, ahdistustiloja ym. Valveen aikaiselle tiedostamattomille psyykkisille prosesseille, alitajunnalle on mahdotonta myös sisäisen puheen käyttö, mikä rajoittaa ajattelun kaltaisten prosessien syntyä. Valveen aikainen tiedostamaton toiminta ei olekaan ajattelun kaltaista psyykkistä toimintaa, vaan tiedostamaton toiminta noudattaa omia lainalaisuuksiaan. Valveen aikainen tiedostamaton psyykkinen toiminta pysyy kuitenkin melko itsenäisiin toimintoihin, joka voi aiheuttaa elämässämme ristiriitaisuuksia tietosen ajattelun kanssa eli käyttäytymiseemme ja ajattelumme vaikuttaa tekijöitä usein yllättävilläkin tavalla, vaikka emme näistä tekijöistä todellakaan ole tietoisia. |