grapher.gif - 2545 Bytes - MathPsych

Pelon mielikuvitusta ohjaavaa vaikutus

Pelon mielikuvitusta ohjaavaa vaikutusta voidaan valottaa seuraavalla esimerkillä:

Lasten vanhemmat ovat joskus ihmetelleet, miksi väkivaltaisia TV-ohjelmia ja filmejä pidetään vaarallisina lapsille, kun taas kirjat ja sadut voivat sisältää vielä kauheampia tarinoita. Elokuvalla ja kirjalla on kuitenkin se ero, että kirjan luetut sanat muutetaan mielikuviksi lapsen päässä, kun taas elokuvan kuvat tulevat ulkoa, enemmän pakotettuina. Kun lapsi luo kirjan sanojen perusteella omia mielikuviaan, hän ei luo liian pelottavia mielikuvia. Pelko estää liian pelottavan mielikuvan syntymisen, se ohjaa mielikuvan luontiprosessin vaarattomampaan suuntaan. Elokuva taas tuo tunteita herättävät kuvat ulkoa, pakotettuina ja tämän takia se pystyy herättämään pelkoa aivan eri tavoin. Elokuvan ja kirjallisuuden tavat luoda tunnejännitteitä ovat itse asiassa aika erilaiset juuri tästä johtuen.

Jos lapsi järkyttyy syvästi jostain luetusta sadusta, niin kyse on siitä, että satu muistuttaa jollain tavalla hänen omaa elämäntilannettaan ja varsinainen pelko ja ahdistus on olemassa elämässä jo muutenkin ja satu vain tuo esille olemassa olevan pelkotilan.

Samaan ongelmaan törmätään myös psykoanalyysissä, sillä psykoanalyysi edellyttää tietyn ahdistuksen olemassaoloa, jotta terapiassa tulisi esille materiaalia. Ihmisellä pitää olla todellisia ongelmia jotka ahdistavat, hän ei voi kuvitella itselleen ongelmia, joita sitten terapeutin kanssa esimerkiksi oppianalyysissä käsiteltäisiin.

MathPsych Etusivu

webmaster@tiedostamaton.net
Grimmin veljesten alkuperäiset sadut
olivat aika raakoja
grimm1.jpg - 12680 Bytes

Ilkeä äitipuoli
brother_sister_pop.jpg - 39045 Bytes