Jos rakastat kylmien asemien yksinäisiä miehiä... .. niin kuljen kanssasi meren rantaan... laulettiin 60-luvun suositussa tekotaiteellisessa laulussa. Niin, kuka nyt tosissaan rakastaa aseman juoppoja. Vaikka jotkut uskonnolliset ryhmät väittävätkin rakastavansa kaikkia maailman ihmisiä (serbejäkin?) ja usein kuulee väitteen, että rakkauden määrä voi olla rajaton, niin joku raja on kuitenkin oltava. Jos tarkastelemme kysymystä matemaattisesti, niin voimme päätellä, että pidämme noin puolesta ihmisistä keskimääräistä vähemmän ja noin puolesta keskimääräistä enemmän.

Kauppojen omistajat haluavat ottaa töihin ystävällisiä ja hyväntuulisia ihmisiä, koska ovat huomanneet, että he lisäävät asiakasuskollisuutta ja myyntiä. Mutta onko tämä ystävällisyys aitoa vai näyteltyä? Hymyileekö myyjä todella siksi, että hän pitää sinusta, vai onko hymy vain opittu maneeri, ja todellisuudessa hän ajattelee mielessään "Ai tuokin apina on täällä tänään." On tietenkin olemassa ulkoiselta olemukseltaan miellyttäviä ihmisiä ja ulkoiselta olemukseltaan yrmeitä ihmisiä, mutta merkitseekö tämä sitä, että yrmeät yleensä pitävät vähemmän ihmisistä kuin miellyttävät? Vai onko kyse siitä, että yrmeä on tunteidensa ilmaisussa rehellinen kun taas miellyttävä vain teeskentelee myönteisempiä tunteita kuin hänellä onkaan?

Epäilen syvästi, että ihmisten kyvyssä tuntea rakkautta tai pitää toisista ihmisistä olisi kovin suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Masennuksessa tällainen kyky on kylläkin tilapäisesti estynyt.

Voi myös olla, että elämme kulttuurissa, jossa me ylläpidämme kollektiivista harhaa, jonka mukaan muut ihmiset pitävät meistä. Vaikka noin 50 %:n todennäköisyydellä meistä pidetään keskimääräistä vähemmän. Näin olen kauppiaan hymy on osa peliä, jolla tätä harhaa ylläpidetään. Jos tämä harha rikkoutuu, ja havaitsemme todellisuuden (että olemmekin täysiä...), syytämme henkilökuntaa huonosta palvelusta.

Vai miksi haluat ystävällistä palvelua? Jos haluat ystävällisyyttä, hanki ystäviä, älä osta sitä kaupasta.

Opetusministeriökin on huolissaan: Vaikka kouluissa ja kasvatuksessa on vuosikymmeniä yritetty painottaa kohteliaisuuden merkitystä, jatkuvasti puolet kansalaisista on keskimääräistä epäkohteliaampia.

Tottuminen tietenkin vaikuttaa palvelun kokemiseen. Jos muutat Venäjälle, tuntuu palvelu siellä ainakin ensimmäiset kuukaudet tylyltä ja epäkohteliaalta. Samanlainen totutteluvaihe on edessä, jos taas muutat takaisin Suomeen asuttuasi pitempään Amerikassa. Samaten tietokoneen osia myyvissä liikkeissä henkilökunta ei teeskentele - muutaman käyntikerran jälkeen osaa asiaan asennoitua oikein, eikä tylyä kohtelua huomaa.

Kuinka pitkälle voimme näyttelemällä hämätä muita ihmisiä? Kysyin ammattinäyttelijältä, voisiko hän näytellä rakastavansa vaimoaan enemmän kuin tekee - vaimon sitä huomaamatta? Kyllä se onnistuu, hän vastasi. Paljonko tämä olisi prosentteina ilmaistuna on epäselvää. Eräs esimerkki näyttelyn tehosta on tullut esille prostituoitujen asiakkaita tutkittaessa. Osa asiakkaista on ressukoita, jotka tosissaan uskovat maksetun kumppanin olevan aidosti heihin ihastuneita.