grapher.gif - 2545 Bytes - Tiedostamaton ilman mystiikkaa

Tietoisuuden ja rakenteelliseen tiedostamattomaan joustava vaihtelu

 

Luodessamme toimintaamme käytämme sisäistyneitä ja automatisoituneita toimintoja komponentteina, rakenneosina, joita yhdistelemällä suunnittelemme toimivan kokonaisuuden. Sisäistyneet ja automatisoituneet toiminnat ovat valmiita paketteja, joiden sisältöä ei tarvitse ajatella, ainoastaan liittää paketti toimintasuunnitelmaan. Tietoisen ajattelun kapasiteetti on rajallinen, sen resurssit eivät riitä jokaisen yksityiskohdan suunnitteluun ja ketjuttamalla ja yhdistelemällä valmiiksi automatisoituneita toimintoja ja toimintasarjoja vapautetaan tietoisen ajattelun kapasiteettia suunnitteluun. Näin voidaan toteuttaa hyvinkin monimutkaisia tehtäviä runsaasti informaatiota sisältävissä ympäristöissä. Tai mahdollisesti suorittaa *kahta erillistä toimintaa* yhtä aikaa.

Kyse ei ole vain siitä, että pienemmistä ja yksikertaisimmista automatisoituneista toiminnoista koottaisiin suurempia toiminnan kokonaisuuksia samalla tavoin kuin yksittäisistä Legoista rakennetaan taloja tai muita esineitä, vaan myös toiminnan ylärakenteet sisäistyvät ja automatisoituvat ja niitä käytetään samalla tavoin automatisoituneina ja sisäistyneinä komponentteina. On tehokkuuden kannalta ymmärrettävää, että samanlaisissa tilanteissa samanlasina toistuvat asiat siirtyvät automatisoituneiden toimintojen puolelle, jolloin tietoisen ajattelun kapasiteettia voidaan vapauttaa vaihtuvien ja odottamattomien piirteiden käsittelyyn.

 

Raja tietoisen ajattelun ja automatisoituneiden toimintojen välillä on kuitenkin liikkuva. Jos totunnaisessa toiminnassa ilmaantuu esteitä, siirtyy este tietoisen tarkastelun kohteeksi (objektivaatio). Auton ajaminen on usein toistettu esimerkki sisäistyneistä ja automatisoituneesta toiminnoista, mutta jos ajamiseen tulee jokin odottamaton este, esimerkiksi liikennetilanne on vaikea tai vaihde ei mene kunnolla päälle, tietoinen ajattelu keskitetään kyseiseen ongelmaan. Kun isoäiti kutoo sukkaa katsoen samalla televisiota, kutominen soluu automaattisesti ja tiedostamattomasti tuhansien solmujen tuntivauhdilla, mutta solmun alkaessa takellella, joutuu isoäiti kohdistamaan tietoisen ajattelun kutomistyön esteeseen.

Arkikokemuksemme vahvistaa tämän käsityksen: Kohdistamme tietoisen ajattelun tahtomme mukaan automatisoituneisiin toimintoihin tehden niiden yksityiskohdat tietoisiksi ja samalla voimme kontrolloida ja muuttaa toimintoja tahtomme mukaan. Arkikokemuksemme mukaan automatisoituneet toiminnot voidaan purkaa tietoisen ajattelun avulla - rakenteellisesti tiedostamattomat komponentit ovat kokemuksemme mukaan läpinäkyviä. Meille saattaa syntyä kuva, että pystymme tietoisen ajattelun kautta tunkeutumaan koko psyykkisen toiminnan alueelle ja ottamaan kaiken tietoisen hallintamme alle. Voi jopa herätä ajatus, että tiedostamattoman käsite on psykologiassa turha, tarkkaavaisuuden kohdetta siirtämällä mikään ei jää piiloon havainnoijalta ja hänen tietoisuudeltaan

Tällainen näkemys on kuitenkin virheellinen. Sata vuotta sitten 1900-luvun alussa oli psykologeilla samanlainen käsitys siitä, että psyykkiset toiminnot olivat läpinäkyviä ja tietoisen itsetarkkailun paljastettavista. Tätä näkemystä Freudin teoriat tiedostamattomasta järkyttivät olennaisesti. Freudin dynaaminen tiedostamaton perustui ajatukseen, että tunteet ja motiivit estivät tietoisuuden tunkeutumisen osaan psyykkisistä tapahtumista, mutta psykologian kehittyessä on tullut entistä selvemmäksi, että tietoisen ajattelun kyky tehdä läpinäkyviksi psyykkisiä prosesseja on rajallinen. Jos Freud esittäisi havaintonsa tänä päivänä, ei tiedostamaton olisi mikään huomiota herättävä asia. Automatisoitunut, lyhentynyt, ja sisäistynyt toiminta on pääsääntöisesti kadonnut oman tietoisen tarkastelumme ulkopuolelle, osa tällaista toiminnoista on kuitenkin sellaisia, että ne voidaan tietoisen ajattelun avulla dekonstruoida.

Aiemmin mainittu lukeminenkin on prosessi, joka on kadonnut itsetarkkailumme ulottumattomiin. Tämä tulee esille mm. silloin, kun halutaan selvittää lukihäiriöiden olemusta. *Mitä lukiessa oikeastaan tapahtuu?*

Hieman samantapainen ilmiö on sisäistyneiden ja totunnaisten toimintojen tahdonalainen kontrolloiminen ja muuttaminen. Osan toiminnastamme otamme tietoisen tarkastelun kohteeksi ja teemme valintoja ja muokkaamme toiminnan tahdon avulla. Tässäkin vaikuttaa se, missä määrin toiminnan psyykkinen puoli on tiedostettavissa, toimintaamme vaikuttavia dynaamisesti tiedostamattomia tekijöitä on vaikea tai mahdoton muuttaa tahdonalaisesti. Mutta myös totunnaiset tiedostamattomat toiminnot ovat vaikeita muuttaa muuten kuin hetkellisesti. Esimerkkinä Alexander-tekniikka.

Seuraava Tietoisuuden valokeila ja havaintotietoisuus

 
Tämäkin on täytynyt lapsena opetella – sen jälkeen ei sitä ole tarvinnut ajatella. Vaikka ovenkahvan kääntäminen ei ole ajattelun sisältönä, ovenkahva on havaintotietoisuuden sisältönä sitä ovesta kuljettaessa. (Hätäuloskäytävissä on kielletty ovenkahvat ja aukaisutangot jotka totunnaisesta poikkeavasti avautuvat nostamalla kahvaa tai kädensijaa.)
*Automatisoituneet psyykkiset toiminnot ja tietokoneohjelmointi*

Alexander tekniikassa voidaan muuttaa lysähtäneen ryhdin aiheuttavia totunnaisia ruumiin käyttötapoja. Totuttujen tapojen tiedostaminen ja muuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii ohjattuja harjoituksia.

 

Tiedostamaton ilman mystiikkaa - aloitussivu

Tiedostamaton.net Etusivu

 

mailto:M.Ahola