grapher.gif - 2545 Bytes - Tiedostamaton ilman mystiikkaa

 

Mitä lukiessa oikeastaan tapahtuu?

Kun lapsena opettelimme lukemaan, luimme ensin kirjain kerrallaan muodostaen ensin tavuja ja sitten sanoja. Tietenkin voisi ajatella, että tämä lukemisen tapa olisi säilynyt sisäistyneenä ja automatisoituneena toimintana. Mutta ilmeisesti onkin käynyt toisin. Eli lukemisen jatkuessa on kokonaiset sanat alettu muistamaan kirjoitusasultaan, ja luettaessa haetaan muistista suoraan koko sana – lukija tunnistaa siis suoraan sanan, ei enää sen yksittäisiä kirjaimia. Katso esim.

Tämä selittäisi seuraavan ilmiön.

lue oikein nopeasti seuraava:

Egnnalsnsia on tkittutu että imiehnn oasa lkeua meklo hstieopli tiektsä, khaunn snaan eniensmäimn ja viineeimn krjiain oavt oikillea paillaaoikn. Ndeiin vässliä kiameirjt vivaot olla mssiä taasnha jrjeäksestssyä. Tmää jouhtu stiiä, että ihnemin ei lue kjiimaria ykselleitn, vaan kkoo saann kallaerran.

Tämä on tyypillistä psyykkisille prosesseille – niitä ei voi itse tarkkailla suoraan tietoisen ajattelun kautta, vaan niiden selvittämiseksi on tehtävä erilaisia koeasetelmia.

Lukiessa lauseyhteyttä tai kirjoituksen ajatusta voidaan käyttää vihjeenä: Eräät asiantuntijat esittävät, että ihminen arvaa yli puolet sanoista lukiessaan.

2. Seuraavassa on ensimmäisen lauseen jälkeen vain yksittäisiä, toisistaan irrallan olevia sanoja, joten ei ole skeeman antamaa vihjettä siitä, mikä sana pitäisi kokonaisena tunnistaa.

Soumen Tussura oavt tuajktit toisteeant saama kottea, mtuta aervstole aaja hienukäu laviha jtota hitalluts tinoen jukoko seivälttä. Positui torvaajat sitla vänäihen ritsiiridat vaehisisa teevoit, tutnuu yhsidtys tapiläinen ettoraa esudtaa yskonilo jynnitäs riiloon?

No, niin. Tarvittaisiinkohan kuitenkin toisessa kappaleessa jokin juoni, eli skeema, jotta yksittäiset sanat luetaan vain alku ja loppukirjaimen perusteella?

Vielä samanlaista kuvana

 

Takaisin Tietoisuuden ja rakenteelliseen tiedostamattomaan joustava vaihtelu

 

Korhonen, T. (1995). Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoksessa H. Lyytinen, T. Ahonen, M.  Korkman ja T. Riita (toim.), Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Juva:  WSOY, 151 - 208

Tiedostamaton ilman mystiikkaa - aloitussivu

Tiedostamaton.net Etusivu

 

mailto:Palaute tekijälle